Sipoon valtuusto
Vihreiden ryhmäpuheenvuoro 22.5.2017
Hyvät uutiset vetovoimaisesta ja Suomen vauhdikkaimmin kasvavasta kunnasta alkavat olla rutiinia. Suomen Kuvalehden äskettäisessä kuntavertailussa Sipoo on Suomen toiseksi paras, Kauniaisten jälkeen.
Sipoon tulos on toista vuotta reippaasti ylijäämäinen. Kulut ovat kasvaneet hallitusti, ja tuotot ovat yllättäneet positiivisesti. Vuoden 2016 verotuotto oli 3,4 miljoonaa euroa suurempi kuin talousarviossa ennakoitiin.
Kun Sipoon väkiluku jatkaa yhä kasvamista 500 hengen vuosivauhdilla, on sitäkin tarkemmin pidettävä tavoitteena myös sitä, että kasvu on vastuullista ja kestävää. Tilanne on huono, jos sivutuotteena syntyy vauhtisokeutta ja visioksi vaihtuu kustannustehokas Oy Sipoo Ab, jota johdetaan kuin yritystä.
Keskeistä on edelleen pitää ykkösenä kunnan strategia, ja sen mukaisesti nostaa kaiken yläpuolelle asiakaslähtöiset, hyvinvointia ja terveyttä edistävät kuntapalvelut.
Viime vuoden toiminta- ja tarkastuskertomukset kertovat paljon hyvää talousluvuista, ja Sipoossa on osattu kehittää myös monia hyvinvointia ja iloa tuovia uusia toimintatapoja. Ikäihmisten perhehoito, taiteen ja kulttuurin tuominen koulupäivän yhteyteen, Fiksaa Sipoo -partio ja matalan kynnyksen perhepalvelut ovat sitä uutta hyvää.
Silti löytyy myös hälyyttäviä signaaleja. Vielä 2013 Sipoo nostettiin lehtijutuissa terveysasemien mallioppilaaksi, mutta sittemmin terveydenhoidon jonot ovat kasvaneet. Syitä tähän ovat väestönkasvu, ulkopaikkakuntalaisten lisääntynyt kiinnostus sekä talousvaikeuksien tähden yksityiseltä julkiselle puolelle siirtyneet asiakkaat.
Vaikka terveydenhuoltoon on löydetty uusia notkeita palvelukäytäntöjä ja on luotu myös moniammatillisia verkostoja paljon apua tarvitseville potilaille, Kattilankansi-periaatteen mukaisella tehostamisella on rajansa. Se on luonut myös jonoja, johtuen siitä, että lomasijaisija ei ole käytetty ja jononpurkusopimuksesta henkilökunnan lisätyönä on luovuttu. Kiireetömän hoidon jono on tänä vuonna lyhentynyt 16 päiväksi ja lähenee THL:n kohtuulliseksi pitämää kahta viikkoa, mutta suun terveydenhoidossa jonot ovat pidentyneet. Ongelmia on myös kouluterveydenhoidossa, jonka resurssit ovat valtakunnallisessa vertailussa pienet. Kuten myös soten ikävakioidut kokonaiskustannukset.
Tilanne tuntuu erikoiselta, sillä Sipoo otti viime vuonna hyödyn irti hallituksen asiakasmaksuasetuksesta ja nosti maksuja lähes maksimin eli 27,5 prosenttia. Tässä asiassa vauras kunta on toiminut toisin kuin Helsinki, missä käynti terveysaseman lääkärin vastaantotolla on maksuton. Silti ilmaisuus ei pidemmällä tähtäimellä tule kalliiksi Helsingillekään – on todettu, että maksuttomuus vähentää kallista byrokratiaa ja että se saattaa ratkaisevasti helpottaa tasa-arvoista pääsyä oikea-aikaiseen hoitoon.
Tehostamisen ja säästämisen hyve heijastuu myös kouluverkon tulevaisuuteen, siihen suositaanko Sipoossa suurta vai inhimillisen kokoista. Pelkästään jo nykyisten home- ja sisäilmaongelmien tähden olisi syytä ottaa huomioon myös riski, että jättikouluprojektissa kaikki ei menekään niin homeettomasti kuin oli tarkoitus. Korvaavien tilojen löytäminen ei ole helppoa.
Sipoon vihreän valtuustoryhmän näkemys on, että kasvavalla Sipoolla pitää olla varaa inhimillisen kokoisiin kouluihin.
Suurten yksikköjen kustannustehokkuus on kyseenalainen, jos laadukkaan ja viihtyisän elinympäristön sekä luontoarvojen tähden Sipoon valinneet uudet veronmaksajat pettyvät lastensa kasvuympäristöön.
Valtuuston viime vuonna tekemät jättikoulujen investointipäätökset, ja toisaalta vaiheeseen jäänyt palveluverkkosuunnitelma sekä yhä voimassa oleva linjaus maksimissaan 600 oppilaan kouluista tulevat vielä uuden valtuuston eteen ja toivottavasti läpinäkyvämpi demokraattinen prosessi, kuntalaisten kuuleminen ja perusteelliset vaikutusarviot johtavat siihen, että ainakin Nikkilän Sydämen laajentamiselle löytyy inhimillisemmän mittakaavan vaihtoehtoja.
Askel tähän suuntaan on sivistysvaliokunnan tuore päätös, että Nikkilän Sydäntä laajennettaisiin vain liikuntasalilla, ei rakentamalla tiloja suomenkielisille alakoululuokille.
Osaava ja sitoutunut henkilökunta on kunnan tärkein voimavara. Siksi motivaatiosta on syytä pitää huoli Tänä keväänä olisi pitänyt välttää tilanne, missä harkinnanvaraisten lisien leikkaamiseen Kattilankansi -säästökampanjan tähden suostuneet työntekijät ovat kokeneet tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluiksi, kun osastopäälliköille on säästöohjelmasta huolimatta maksettu tulospalkkioita.
Kunta on tehty ihmisiä varten. SIksi tehokkuus – jolla tavoitellaan kustannussäästöä – ei voi kunnan toiminnan päämäärä. Päämäärän pitäisi olla vaikuttavuus ja viime kädessä hyvä, arvokas elämä. Joskus vaikuttavuus saavutetaan tehostamalla, mutta ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ehdoton mittari on toisen ihmisen kohtaaminen.
Koskee se sitten varhaiskasvatusta, koulutusta, terveydenhoitoa tai sosiaalihuoltoa, jotka ovat kaikki kunnan ykköspalveluja, vielä ainakin noin puolentoista vuoden ajan.