Sini-Pilvi Saarnio: Ryhmäpuheenvuoro valtuustossa 13.11.2017

Sipoon kunnanvaltuusto 13.11.2017
Vihreiden ryhmäpuheenvuoro

 

Arvoisat valtuutetut ja virkamiehet!

Bästa fullmäktige och tjänstemän!

On mukavaa jälleen todeta budjettikäsittelyn yhteydessä, että Sipoolla menee hyvin. Myös Suomella menee vihdoin hyvin ja sen voidaan ennustaa vaikuttavan positiivisesti myös kuntien verotuloihin. Siis Sipoolla voi tulevaisuudessa mennä entistä paremmin. Tosin haasteitakin on. Kasvamme nopeasti, viime vuonna Suomen nopeimmin. Se on meille mahdollisuus ja uhka.

Sipoon vetovoima on kuntatutkimusten kärjessä. Sipoo on hieno kunta ja meillä onkin nyt valtava vastuu pitää Sipoo Sipoona. Meidän tulee säilyttää ne valttikortit, jotka tekevät Sipoosta sellaisen kun se on. Sillä Sipoon brändi houkuttelee. Kuka ei haluaisi asua viihtyisästi, lähellä luontoa, kauempana kaupungin mölystä ja pölystä, toimivien peruspalveluiden äärellä. Sellaisen mielikuvan olemme Sipoosta luoneet. Siitä meidän pitää pitää kiinni. Se on aikamoinen haaste kasvuvauhdin ja sen tuomien kustannuspaineiden alla.

Tänä vuonna budjettikirja on erilainen kuin aiemmin. Siitä puuttuvat strategiset ja sitovat tavoitteet. Olemme pettyneitä, että kuntastrategiaa ei ehditty valmistella niin, että se olisi voitu ottaa huomioon budjettikäsittelyssä, kuten normaalisti. Tuntuu, että päätöksentekomme budjetista on puutteellista ja selvät suuntaviivat puuttuvat – tai ainakaan niistä ei nyt yhdessä voida kattavasti sopia. Niinpä paikkaamme tilannetta maaliskuussa, kun päästrategia on valmis. Tilanne on erikoinen.

Toinen erikoinen tilanne on sote- ja maakuntauudistus, jonka toteutus on yhä auki. Se lisää epävarmuutta kunnan sote-puolella. On tärkeää, että pidämme huolta hyvinvoinnin ja terveyden ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä, vaikka kasvutahti on kova ja tulevaisuus epävarma. Varhaisen tuen palveluiden on toimittava, jos haluamme antaa Sipoosta elinvoimaisen kunnan kuvaa. Haluamme asukkaiden ja työntekijöiden tuntevan olonsa turvalliseksi epävarmassa, dynaamisessa tilanteessa. Budjettikirja tukee pitkälti näitä tavoitteita. Tulemme kuitenkin esittämään pientä viilausta budjettiin, vaikka talouskurin tulee olla kova. Katsomme, että uuden työntekijän palkkaaminen neuvolaan on tarpeen, sillä pienten lasten osuus väestössä kasvaa vauhdilla.

Lasten hyvinvointi on Vihreille tärkeää. Uusien päiväkotien tarve on huutava. Huomautamme, että palvelusetelipäiväkotien kanssa on oltava varovainen. Varhaiskasvatustoimintaa on erittäin riskialtista antaa kansainvälisten jättifirmojen hoidettavaksi. Varhaiskasvatuksen tasoa pitää pystyä valvomaan. Jonkin verran ostopalvelua voidaan toki harjoittaa, jotta varmistamme järjestelmän joustavuutta, mutta valtaosin varhaiskasvatus tulee pitää kunnan omissa käsissä. Laadukas tasapuolinen varhaiskasvatus on merkittävä vetovoimatekijä, kun kilpailemme veronmaksajista.

Nuorten hyvinvointiin Sipoo suhtautuu vakavasti. Olemme iloisia yhteisestä tahtotilasta satsata nuoriin. Kunnassa tehdään paljon, jotta nuoret kiinnittyisivät elämään. Yksi suuri haaste, jonka edessä olemme, on vanhemmuuden puute. Tämä näkyy mm. kouluterveyskyselyn tuloksissa. Tuoreessa kyselyssä 20 % Sipoon 8.- ja 9. luokkalaisista ja lukion 1. ja 2. luokkalaisista kokee vanhemmuuden puutetta. Tämä on enemmän kuin huolestuttavaa. Nuorisokumppanuusryhmä on ehdottanut ongelman ratkaisemiseksi seuraavia toimenpiteitä: luokkakokojen pienentäminen, laaja-alaisen erityisopetuksen lisääminen, resurssien lisääminen nuorten mielenterveysongelmien hoidossa, luotettavien aikuisten lisäämisen nuorten joukkoon niin koulussa kuin vapaa-ajallakin, nuorten kokoontumispaikkojen lisääminen, kiusaamisen ehkäisy, harrastemahdollisuuksien lisääminen ja ”vanhemmuuskoulutus”. Kunnanhallitus käsitteli nuorten hyvinvointiasiaa koskevaa aloitetta kokouksessaan lokakuussa ja vaati tarkempaa selvitystä ja konkreettisia toimenpide-ehdotuksia nuorison hyvinvoinnin tukemiseksi. On hienoa, että koemme asian näin tärkeäksi.

Sipoon megakoulutrendi on huolestuttava. Vihreät on sitä vastustanutkin. Tulevalla valtuustokaudella joudumme kuitenkin elämään jo tehtyjen ratkaisujen kanssa. Sipoonlahden 1300 oppilaan koulu on kokeilu, joka onnistuu hyvällä johtamisella ja ammattitaitoisella henkilökunnalla. Muutoin riski on, että kokeilu epäonnistuu. Tutkimusten mukaan koulun ihannekoko on 200-600 oppilasta. Suuremmissa kouluissa tukea tarvitsevien ja heikommista lähtökohdista ponnistavien oppilaiden menestyminen jää heikoksi. Tämä seikka on syytä pitää mielessä, kun uusimme sivistyksen palveluverkkosuunnitelmaa. Yhdessä löydämme varmasti pitkän tähtäimen ratkaisun, joka palvelee lasten ja nuorten parasta eikä tule kunnallekaan liian kalliiksi. Samoin olemme toiveikkaita, että koulujen sisäilmaongelmat saadaan vihdoin kuriin tarkemman suunnittelun ja valvonnan kautta. Olemme erittäin tyytyväisiä, että asiaan ollaan lopulta paneutumassa sillä vakavuudella, jonka asia vaatii.

Koulutuspalvelujen osalta erityisen kehun ansaitsevat monet kehittämishankkeet, joita budjettikirjassa esitellään. Kieltenopetuksen varhentaminen ja molempien kotimaisten kielten yhteistyö ovat erittäin kannatettavia. Sipoon ylpeyttä, toimivaa kielikylpyä, tulee ilman muuta kehittää ja laajentaa. On hienoa, että meillä on periaatteena tarjota kerhoja ja harrastuksia kaikille. Liikkuva koulu lisää lasten hyvinvointia. Nämä ovat satsauksia, jotka maksavat itsensä monin kerroin takaisin.

Merkittävä tekijä Sipoon vetovoimaisuudessa on myös laadukas kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnan tarjonta. Rahoituksen taso kulttuurille ja vapaa-ajalle on vuodesta 2014 heikentynyt merkittävästi. Tulemmekin esittämään budjetissa lisäystä tältä osin.

Toimiva kaavoitus ja maanhankinta on avainasemassa voimakkaasti kasvavassa kunnassa. Olemme nyt tilanteessa, jossa kunnan maapoliittisen ohjelman keinoja pitää uskaltaa käyttää – tarvittaessa niitä ikäviäkin keinoja. Haluammehan luoda perustan toimivalle ja eheälle yhdyskuntarakenteelle ja varmistaa asuin- ja elinkeinotonttivarannon yhdyskuntarakenteen kannalta edullisilla paikoilla? Ainakin me Vihreät katsomme, että strategisesti merkittävät alueet tulee saattaa järkevään käyttöön mahdollisimman pikaisesti.

Kasvava kunta tarvitsee toimivan rakennusvalvonnan, joka luvittaa tarvittavat rakennushankkeet. Rakennusvalvontaa on vuosikausia kritisoitu varsin perusteettomasti tahmeudesta. Todellisuudessa rakennusvalvonta on lakisääteistä viranomaistoimintaa, jolla turvataan kaikkien etua. Puutteellisia hakemuksia ei tule hyväksyä, vaan rakennusvalvonnan tulee virkavastuulla vaatia asianmukaiset suunnitelmat. Näin varmistetaan turvallista ja terveellistä rakentamista ja laadukasta ympäristökuvaa.

Kuluvan vuoden aikana on valmisteltu rakennusjärjestyksen päivitystä. Tuntuu, että norminpurkuhenki on heijastunut työhön liiankin voimakkaasti. Todellisuudessahan maankäyttö- ja rakennuslaki ei periaatteiltaan ole muuttunut mihinkään. Kannammekin huolta rakennusvalvonnan henkilökunnan jaksamisesta tilanteessa, jossa heidän työmääränsä uhkaa moninkertaistua, jos määräykset ovat epäselviä tai tulkinnanvaraisia. On tärkeää aikaansaada rakennusjärjestys, jolla rakentamisen pelisäännöt kirkastetaan selväksi, helposti ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Rakennusjärjestyksellä tulee turvata eheää yhdyskuntarakennetta ja sipoolaista maisemaa. Ympäristö Sipoossa on ainutlaatuinen etenkin saaristossa, jossa rakentamisen lisääminen, rakennusten koon kasvaminen ja rakennusten tuominen lähemmäs rantaviivaa uhkaisivat kaunista maisemaa. Tuleva vuosi näyttää miten rakennusjärjestyksen laadinnassa onnistumme. Maisemassa, ympäristön tilassa ja kuntataloudessa näemme vaikutukset vasta vuosia myöhemmin.

Vaikka edessämme on valtavia tavoitteita ja haasteita, suhtaudumme tulevaisuuteen positiivisesti. Harvassa kunnassa tehdään vuosi toisensa jälkeen poliittista yhteistyötä näin hyvässä hengessä. Tuntuu, että suunta on selvä, vaikka tarkemmista reittivalinnoista on joskus pienimuotoista vääntöä. Navigoinnissa on kuitenkin onnistuttu toistaiseksi hyvin. Siitä suuri kiitos Sipoon kunnan asiansa osaaville työntekijöille ja teille, hyvät valtuustokollegat.