Vihreiden ryhmäpuheenvuoro valtuustossa 11.12.2017
Valtuustokollegat,
Sipoon rakennusjärjestystä ollaan muuttamassa “norminpurkuhengessä” merkittävästi verrattuna aiempaan rakennusjärjestykseen.
Muutokset kohdistuvat etenkin rakennuspaikkojen minimikokoon, sivuasunnon rakennusmahdollisuuteen, maksimineliömääriin sekä rakennusten etäisyyteen rannasta. Monet muutokset aiheuttavat negatiivisia vaikutuksia herkkään saaristomaisemaan ja asutuksen aiheuttamaan vesistökuormitukseen. Maisemallisten ja kulttuuriympäristöllisten haittojen syntymisen riskiä lisää vielä se, että rakennusjärjestyksessä ei anneta selviä määräyksiä rakentamisen sopeuttamisesta maisemaan, luonnonympäristöön tai kulttuuriympäristöön.
Rakennusjärjestysehdotuksen vaikutusten arviointi on puutteellinen. Rakentamisen määrä ja sen sijoittuminen tulee olemaan suunnittelematonta. Tämä ei palvele kunnan kokonaisetua vaan ennemminkin yksittäisten maanomistajien etua mahdollisesti varsin epätasapuolisella tavalla. Vaikutusten arviointiin kuuluu kattava taloudellinen arviointi, mutta myös sosiaalisten, yhdyskuntarakenteellisten ja ympäristöllisten vaikutusten arviointi. Arviointi tulisi tehdä pidemmällä tähtäimellä kuin nyt on tehty, jotta ei tule ennakoimattomia vaikutuksia. On varsin epäselvää mihin uusi rakentaminen tulee ja mitä palveluita se tarvitsee.
Rakennusjärjestysehdotus pyrkii helpottamaan rakentamista haja-asutusalueille. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen ja ilmastotavoitteiden kannalta suunta on väärä. Sipoon voimakasta kasvua tulee ohjata suunnitelmallisesti kaavoituksen kautta.
Rakennusjärjestyksen ristiriitaisuudet ja viittaukset rakentamista ohjaaviin kaavoihin eivät tue hyvän asiakaspalvelun tavoitteita, vaan lisäävät jatkossa sekä ohjaukset tarvetta että rakennusvalvonnan työtaakkaa.
Asiassa olisi tullut ottaa huomioon etenkin ELY-keskuksen, yleiskaavapäällikön, Porvoon maakuntamuseon, Tuusulan ja SLL:n lausunnoissa esiintuodut seikat. Ehdotusta olisi tullut saatujen lausuntojen ja muistutusten perusteella kehittää ja hioa.
-Kerromme annetuista kriittisistä lausunnoista, vaikka varmastikin kaikki valtuutetut ovat ne esityslistan liitteestä lukeneet:
ELY-keskus on lausunut, että rakennusjärjestyksessä tulee määritellä suunnittelutarvealueet. Suunnittelutarpeen tutkiminen jokaisessa lupaprosessissa erikseen on työlästä. Selkeys olisi tarpeen kaikille osallisille.
ELY-keskus huomauttaa, että sivuasuntoja koskevia määräyksiä ei nykylainsäädännön pohjalta voi toteuttaa juuri millään alueilla Sipoossa, koska aina ensin on arvioitava suunnittelutarveratkaisun edellytykset. Sen jälkeen tulevat harkintaan yleiskaavasta johtuvat seikat, ja vasta viimeisenä rakennusjärjestys.
ELY:n arvion mukaan rakennusjärjestyksen sivuasuntomääräykset eivät realisoidu Sipoon yleiskaava 2025:n, Immersbyn osayleiskaavan, Boxin kylätaajaman osayleiskaavan, Linnanpellon osayleiskaavan tai Kringelmalmin osayleiskaavan alueilla. Näillä alueilla noudatetaan mainittuja kaavoja, ei rakennusjärjestystä.
Talman osayleiskaava-alueella sivuasuntojen rakentaminen laukaisisi asemakaavoituksen tarpeen. Eli käytännössä alueella ei ole mahdollista soveltaa rakennusjärjestyksen sivuasuntomääräyksiä.
Saariston ja rannikon osayleiskaava-alueella puolestaan rakennusjärjestyksen mukainen sivuasuntojen rakentaminen laukaisisi tarpeen uusia kaava. Tämän vuoksi ELY katsoo, että rakennusjärjestyksestä tulee käydä ilmi, ettei meren ranta-alueella ole mahdollista rakentaa sivuasuntoja. Vaihtoehtoisesti voitaisiin sisällyttää rakennusjärjestykseen määräys, että merenranta-alueilla noudatetaan vanhaa rakennusjärjestystä. ELY toteaa, ettei kyseisellä kaava-alueella myöskään kauempana rannasta ole mahdollista myöntää sivuasuntoja rakennusjärjestysehdotuksen mukaisesti.
Loppujen lopuksi ELY:n mukaan rakennusjärjestysehdotuksen mukainen sivuasuntomääräys tulee sovellettavaksi ainoastaan yleiskaavattomilla alueilla, siis Granössä, Majvkissä ja Hitåssa. Koska Granö ja Majvik kuuluvat Östersundomin yhteisen yleiskaavan alueeseen, jäljelle jää ainoastaan Hitå, jossa sivuasuntojen rakentaminen onnistuisi rakennusjärjestysehdotuksen mukaisesti – ja sielläkin vasta suunnittelutarveharkinnan jälkeen. Eli loppujen lopuksi rakennusjärjestyksen määräykset tulisivat tosiasiallisesti koskemaan erittäin rajallista määrää maanomistajia.
ELY kritisoi lausuntonsa loppupuolella myös sitä, että rakennusjärjestys antaa puutteellista tietoa maalämpöjärjestelmien rakennusmahdollisuudesta. Käytännössä pohjavesialueille maalämpökaivojen rakentaminen ei ole mahdollista.
Sipoon yleiskaavapäällikön lausunnossa todetaan rakennusjärjestyksen olevan suppea verrattuna nykyiseen rakennusjärjestykseen. Olisi toivottavaa, että rakennusjärjestys sisältäisi kaiken käyttäjille tarpeellisen tiedon. Hyvän asiakaspalvelun kannalta olisi tarpeellista, että rakennushankkeeseen ryhtyvä tai kuntalainen saa tarvitsemansa ohjeet ja tiedot yksiselitteisesti ja selkeästi liittyen luvan hakemiseen, luvan ehtoihin ja luvan myöntämiseen. Rakennusjärjestyksen ristiriitaisuudet yleiskaavojen kanssa ja lakoniset viittaukset rakentamista ohjaaviin kaavoihin eivät myöskään tue hyvän asiakaspalvelun tavoitteita, vaan lisäävät jatkossa sekä ohjauksen tarvetta että rakennusvalvonnan työtaakkaa.
Lausunnon mukaan vaikutustenarviointiraportti on puutteellinen, tarkoituksenhakuinen ja siten epäammattimaisesti laadittu. Arviointi ei perustu mihinkään selvityksiin. Hajarakentamisen määrää ja sen vaikutuksia tulisikin tutkia huolellisemmin. Arvioinnissa ei ole tarkasteltu hajarakentamisen lisääntymisen kustannusvaikutuksia, joita mm. koulukuljetuksista, palvelujen järjestämisestä sekä infran rakentamisesta aiheutuu. Arvioinnista puuttuu myös kunnollinen vaikutusten arviointi ympäristöön ja maisemaan sekä pitkän tähtäimen vaikutusarviointi. Arvioinnista puuttuu myös pohdinta vastuukysymyksistä koskien mahdollisia onnettomuuksia, joita rakennusteknistä turvallisuutta koskevan lupamenettelyn keventämisestä voi seurata.
Porvoon maakuntamuseon lausunnossa todetaan, että rakennusjärjestyksen kevennyksillä tulee olemaan haitallista vaikutusta nimenomaan kulttuuriympäristön ja maiseman arvot tunnistavaan hallittuun kehittämiseen. Ja että vaikutukset tulevat tuntumaan varsinkin ranta-alueilla, missä rakennusoikeus nostetaan samaksi kuin ranta-alueiden ulkopuolisilla alueilla, rakentamisen vähimmäisetäisyys rantaviivasta muutetaan 50 metristä 30 metriin ja venevajojen rakentaminen mahdollistetaan myös lomarakennuspaikoille.
Myös Tuusulassa uusitaan paraikaa rakennusjärjestystä. Tuusula on antanut varsin kriittisen lausunnon erittäin asiantuntevien valmistelijoiden valmistelemana. Lausunnon mukaan Sipoossa sivuasunnon koko on mahdollisesti liian suuri ja se sallitaan rakennettavaksi osin liian pienille rakennuspaikoille ja edelleen se sallitaan rakennettavan merenrantakiinteistöille. Tuusulassa rakennusjärjestysehdotuksen mukaan sivuasunnon maksimikoko on 100 neliötä, rakennuspaikan tulee olla 5000 neliötä eikä sivuasuntoja sallita rannoille.
Tuusula kritisoi myös Sipoon rakennuspaikan vähimmäiskokoa. Tuusulassa minimitonttikoko on 5000 neliötä, jos ei päästä liittymään kunnallistekniikkaan. Syynä on asianmukaisen jätevesien käsittelyn mahdollistaminen. Sipoossa tonttikooksi riittää 3000 neliötä ilman kunnallistekniikkaa.
Tuusula toteaa, että rakentamisen määräksi on Sipoossa tulossa sama rannoille ja kuivalle maalle vakituisen asumisen osalta. Lausunnon mukaan vaikuttaa siltä, että herkkä rantamaisema on jätetty vaille merkitystä.
Tuusula myös suosittaa, että Sipoo määrittelisi suunnittelutarvealueet. Tuusula huomauttaa, että meiltä puuttuvat selvät määräykset rakentamisen sopeuttamisesta maisemaan/luonnonympäristöön.
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri toteaa lausunnossaan, että rakennusjärjestyksen uusimisella pyritään kautta linjan helpottamaan rakentamista kaavoittamattomille haja-asutusalueille. Uusi rakennusjärjestys tulisi lisäämään haja-asutusrakentamista ja siten hajauttamaan yhdyskuntarakennetta. Tämä olisi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaista. VAT:t tavoittelevat vähähiilistä yhteiskuntaa, joka tukeutuu ensisijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen. Edelleen lausunnossa todetaan, että vaikutusten arviointi on monin tavoin puutteellinen.
-Summa summarum meillä vihreillä siis se, että kuunneltaisiin herkällä korvalla alan asiantuntijoita ja kehitettäisiin rakennusjärjestystä mieluummin vähän hitaammin ja harkiten kuin suurin harppauksin ja hosumalla.
Edellisen perusteella vihreä ryhmä tekee vastaehdotuksen asiassa:
Sipoon vihreä valtuustoryhmä esittää, että rakennusjärjestysehdotus palautetaan valmisteluun prosessin aikana esiin tulleiden kohtien hiomiseksi (viittaus: ELY-keskuksen, yleiskaavapäällikön, Tuusulan, Porvoon maakuntamuseon ja SLL:n lausunnot) ja kattavan vaikutusten arvioinnin tekemiseksi.
Toivomme kannatusta ehdotuksellemme.