Ryhmäpuheenvuoro valtuustossa
Vihreä valtuustoryhmä 8.10.2018 / Östersundomin kaavaehdotuksesta
Puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut,
Östersundomin kaava on Sipoon kehittymisen kannalta tärkeä kaava. Tässä kaavaehdotuksessa on kuitenkin mielestämme ympäristönäkökulmasta tarkastellen useita ongelmia, jotka sijaitsevat Sipoossa tai vaihtoehtoisesti heijastuvat Sipoon puolelle tai voivat koskea sipoolaisia. Kaavassa on monessa kohdin jätetty liikaa auki, vaikka kaavallahan nimenomaan on lain mukaan tarkoitus merkitä maankäyttö. Mikäli näitä tässä kaavaehdotuksessa olevia puutteita ei nyt korjata, on vaarana, että kaavan valmistuminen viivästyy tarpeettomasti valitusten seurauksena.
Tässä Vihreä valtuustoryhmä ei tartu kuin ongelmallisimpiin kohtiin, yleiskaavasta kun kuitenkin on kysymys:
Sipoon puolella ongelmallista on Granön kaavamerkintä. Granö on kaavassa merkitty virkistys-, matkailu- ja vapaa-ajan alueeksi, jonne voidaan sijoittaa loma-asutusta, majoituspalveluja, leirintäalueita, ryhmäpuutarhoja ja muita virkistystä, matkailua ja lomailua palvelevia toimintoja. Kaavamääräys sallii jopa pysyvän asutuksen sijoittamista. Lisäksi voidaan sijoittaa venesatamia, veneiden talvisäilytystä ja muita veneilyä palvelevia toimintoja. Myös hautausmaita. Ja kaikkea näitä palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Siis melkein mitä vaan! Kyseessä on kuitenkin saari, jolla on merkittäviä arvokkaita lähinnä metsiin ja rantoihin liittyviä luontoarvoja. On myös havaintoja mm. suurista petolinnuista, joita koskevat luonnonsuojelulain 39 § mukaiset rauhoitussäännökset. Nämä luontoarvot, jotka ovat jo tiedossa, on kuitenkin meidän mielestä tässä kaavassa sivuutettu. Siten katsomme, että Granön osuus tulisi kaavoittaa kokonaan uudestaan siten, että saaren arvokkaat luontoalueet kaavoitetaan joko suojelualuevarauksiksi tai vähintään luonnontilaisina säilytettäviksi virkistysalueiksi.
Sitten ongelmallista on, että Mustavuori-Kasabergetin ja Sipoonkorven väliselle Länsisalmen metsäselänteelle ei ole merkitty tarvittavia virkistysaluevarauksia. Vihreällä merkitty alue on kaavassa aivan liian kapea. Alue tulisi kaavoittaa säilyväksi virkistysalueeksi, kuten Uudenmaan toisessa vaihemaakuntakaavassa on tehty. On puhuttu, että kehitettäisiin korvaava ekologinen yhteys, mutta käytännössä tällaista korvaavaa metsäistä yhteyttä ei ole mahdollista kehittää kaavan kannalta järkevässä ajassa. ELY on edellyttänyt pohjois-eteläsuuntaisen metsävyöhykkeen toteutusta leveämpänä – ja tämä perustuu siis maakuntakaavan Natura-arviointiin. Nykyinen kaavaehdotus on tältä osin meidän mielestä siis sekä maakuntakaavan että valtakunnannallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen.
Sipoonkorven kannalta ongelmallista on myös Korven metsämantereen eteläosaan esitetty massiivinen rakentaminen etenkin Norrbergetin alueella sekä Landbosta koilliseen esitetyn rakentamisen pohjoisosa. Metsiin merkittyä rakentamista tulee olennaisesti vähentää vähintään näillä alueilla. Sipoonkorpi tarvitsee puskurivyöhykettä. Puskurivyöhykkeen tulisi mielestämme olla julkisesti omistettua. Riskinähän tässä on myös se, että virkistyskäyttöpaine alkaa suuntautua yksityisiin metsiin, jos julkisen puolen maat käytetään rakentamiseen. Ja niin kuin tiedämme: Sipoonkorven kävijämäärä kasvaa rajusti joka vuosi, eli paineet ja tarve Sipoonkorven alueen laajentamiselle ovat todellakin olemassa. Lisäksi ongelmallista on se, että Sipoonkorven alueen luontoselvitykset ovat hyvin puutteellisia – eli yllätyksiä näillä alueilla voi tulla.
Eliöiden liikkuvuuden ja sipoolaistenkin virkistyskäytön kannalta ongelmallista on myös se, että Salmenkallio-Talosaaren alue on jätetty selvitysalueeksi. Tämä alue on kaavan kannalta keskeinen ja se tulisi nyt oikeasti kaavoittaa eli korvata selvitysalue varsinaisilla kaavamerkinnöillä. Tästä asiasta Uudenmaan ELY-keskus on jo valittanut Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavapäätöksen osalta Helsingin hallinto-oikeuteen. Alue tulisi kaavoittaa pitkälti luonnonsuojeluun ja virkistyskäyttöön. Tämä Natura-arvioinnin takia. Natura-arvioinnin johtopäätökset perustuivat pitkälti siihen, että nämä alueet säilyvät nykyisen kaltaisessa tilassa, eli pääasiassa rakentamattomina. Sen vuoksi mielestämme tuolle alueelle tulisi edellyttää maankäyttöä sitovia kaavamerkintöjä. Nyt emme tiedä kuinka merkittävät vaikutukset kaavalla on Natura-alueiden luonnonarvoihin. Selvitysaluemerkintä on kertakaikkiaan outo, sillä mitään lisäselvitystarvetta Naturan kannalta ei ole tiedossa.
Sitten ongelmallista on se, että kaavassa on puutteellisia kaavamerkintöjä. Esimerkiksi kaavassa esitettyjen metsäisten viheralueiden ja ekologisten yhteyksien kaavamääräyksiä tulisi muuttaa siten, että nykyehdotuksen tapaan ei mahdollisteta alueiden muuttamista urheilukentiksi, viljelypalstoiksi tai rakennetuiksi puistoiksi. Kaavaan pitää laittaa sellaiset kaavamääräykset, että ekologiset yhteydet oikeasti olisivat olemassa ja ne voivat toimia.
Sitten on pieni helposti korjattava detalji ja se on Majvikin länsiosan kaavamerkinnän korjaaminen. Nythän kaavassa on merkitty rakentamista valtakunnallisesti arvokkaan metsälehmusesiintymän päälle.
Vihreä valtuustoryhmä ehdottaa edellisen perusteella, että valtuusto esittäisi Östersundomin yhteisen yleiskaavaehdotuksen palauttamista valmisteluun. Yleiskaavaehdotus sisältää sellaisia puutteita, että katsomme sen olevan ristiriidassa maankäyttö- ja rakennuslain vaatimusten sekä voimassaolevien maakuntakaavojen ja oikeuskäsittelyssä olevan Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan kanssa. Sanoisin, että on aivan älytöntä jättää kaavaan näin monia ongelmia, sillä ne ovat takuulla perusteluna valituksille. Meidän kaikkien etu olisi hyvä kaava, joka saisi nopeasti lainvoiman. Se heijastuisi positiivisesti Sipoon kasvuun ja kehitykseen.
Toivomme ehdotukselle kannatusta.
Kiitos.