Mielipidekirjoitus Sipoon Sanomissa 12.12.2019
Edistysaskel sote-vastuun aikaan
”Sipoossa asuu onnellisia ja hyvinvoivia ihmisiä.” Tämä mahtilause on kirjattu kunnan stragegiaan ensimmäiseksi päätavoitteeksi. Kuntalaisten hyvinvointia varmistetaan muun muassa laadukkailla ja helposti saatavilla sosiaali- ja terveyspalveluilla.
Pelkät sloganit eivät kuitenkaan riitä, vaan niiden höysteeksi tarvitaan elävän elämän tekoja eli kuntapoliitikkojen arvovalintoja. Vasta silloin vahvalla kasvu-uralla oleva Sipoo pitää asukkailleen antamistaan hyvinvointilupauksista kiinni.
On melkoinen edistysaskel, että kunnanvaltuusto päätti vuoden viimeisessä kokouksessa äänin 23-18 korjata talousarvion leikattua sote-määrärahaa. Sote-valiokunnan yksimielisestä esityksestä oli säästötalkoissa pyyhitty pois 315 000 euroa.
Kallisarvoisten sote-määrärahojen palautus ei suinkaan tarkoita ”vastuuttomuutta” tai ”löperöä taloudenpitoa”, kuten kunnanhallituksen varapj Ari Oksanen Sipoon Sanomissa (5.12.) on antanut ymmärtää ”lisämenojen” olevan, vaan mitä suurinta vastuullisuutta, johon päättäjät ovat viimein heränneet.
Sama sote-taistelu käytiin Sipoon valtuustossa vuosi sitten. Silloin heikoin tuloksin. Myös vuoden 2020 budjetista käytiin valtuustossa kipakka keskustelu, mutta tällä kertaa ymmärrettiin yli puoluerajojen, että sote-määrärahan prosentuaalinen lisäys ei kasvavassa kunnassa ole synonyymi erityiselle panostukselle.
Laatua toki tarvitaan, mutta aivan ensimmäiseksi on hoidettava perustaso kuntoon. Se, että samoja palveluja on pakko tuottaa entistä laajemmalle väestöpohjalle, usein myös entistä vaikeammin ratkottaviin ongelmiin. Kuormittuneissa lasten ja nuorten palveluissa on tällä hetkellä vakavaa aliresursointia. Psyykkisesti oireilevat nuoret eivät saa ajoissa tarvitsemaansa tukea.
Ennaltaehkäisyssä pihistäminen on jo johtanut siihen, että vaikeutuneita perhekriisejä on ollut pakko ratkoa lasten kiireellisinä sijoituksina. Aluehallintovirastolle on jouduttu toimittamaan selvityksiä siitä miksi lastensuojeluilmoitusten käsittelyssä on ylitetty lakisääteisiä määräaikoja.
Resurssipula on tosiasia muissakin sote-yksiköissä. Pelkästään nykyisen palvelutason laadun turvaaminen ja uuden väestönkasvun tuoma paine edellyttäisi 16 uuden työntekijän työpanosta. Nyt tilannetta kyetään osin korjaamaan.
Sipoosssa ei todellakaan heitetä verovaroja sosiaalitoimen pohjattomaan kaivoon. Keskisuurten kuntien vertailussa Sipoon sote-menot ovat yhä varsin maltilliset.
Marketta Mattila
Sipooon kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtaja