Vastine Sipoon Sanomissa 11.11.2021
Kestävyys ja lainmukaisuus ohjenuoraksi
Sipoon Sanomissa (4.11.2021) oli mielipidekirjoitus ja artikkeli rakentamisen lupakäsittelystä Sipoossa. On tarpeen avata asiaa perusteellisemmin.
Risse Koposen kirjoituksessa mainitaan, että ”Suomessa on ns. perusrakentamisoikeus”. Perustuslaissa ei suinkaan ole mainintaa perusrakentamisoikeudesta. Sen sijaan perustuslaki turvaa omaisuutta, joka voi luonnollisesti olla myös maa-alueita.
Vaikka oikeus rakentaa on perustuslain omaisuuden suojan kautta olemassa, niin alueiden käyttöä säädellään tarkemmin maankäyttö- ja rakennuslain perusteella.
Perustuslaki edellyttää, että ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti. Lupien myöntämisessä tulee olla tasapuolinen, eikä turvata yksipuolisesti vain yksittäisen hakijan etua.
Jos kaavassa ei ole määritelty rakennuspaikkojen sijaintia, on tasapuolisuuden arvioinnissa käytetty Sipoossakin yleensä emätilatarkastelua. Tästä vanhasta emätilaperiaatteesta on pyritty eroon, mutta Pohjois-Paippisten osayleiskaavan yhteydessä saimme huomata, että korvaavan periaatteen kehittäminen on varsin haastavaa. Paippisten kaava onkin nyt valitettavasti jumissa.
Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään siitä, mitä suunnittelutarveratkaisun tai poikkeamisluvan harkinnassa on otettava huomioon. Lain sisältö on hyvin monimutkainen eikä se siten välttämättä aukea yksittäiselle kuntalaiselle tai kunnan päättäjälle.
Sipoossa paras asiantuntemus rakentamisen luvissa on kunnan viranhaltijoilla. He ovat alan lainsäädännön asiantuntijoita ja tuntevat paikalliset olosuhteet. Lisäksi he ovat vuosien ajan saaneet kokemusta lain tulkinnasta niin ELY-keskuksen ohjauksen kuin oikeusasteiden linjauspäätöstenkin kautta.
Vuonna 2018 Sipoossa hyväksytyt luvittamisen linjaukset, joihin Koposen kirjoituksessa viitataan, on ELY-keskuksen edistämisterveisten (lue: moitteiden) ja oikeuskäytännön perusteella todettu osin liian salliviksi. Tämän vuoksi rakennusvalvonta on joutunut hiomaan lupavalmistelun linjauksiaan. Nyt tätä uutta linjausta tulisi mielestäni päästä testaamaan, jotta saataisiin kokemusta siitä, onko linja oikea – eli lainmukainen.
Valtuusto ei voi tehdä lainsäädännön ylitse käveleviä linjauksia myönteisistä lupakäytännöistä, vaikka moni niin tuntuu toivovan.
Ilmastonmuutoksen torjunta tuo asutuksen hallinnalle yhä suurempaa painetta. Asiantuntijat näkevät hajautuvan yhdyskuntarakenteen johtavan paitsi yhä enemmän henkilöautoilusta riippuvaan yhdyskuntarakenteeseen myös rakenteeseen, jossa infrastruktuurin ja kunnallisten palveluiden ylläpitäminen tulevat kunnalle kalliiksi. Myös yksityisiä palveluita, kuten kauppaa ja joukkoliikennettä, on vaikea saada kannattaviksi harvaan asutuilla alueilla. Rakentaminen voi myös pirstoa yhtenäisiä luontoalueita, kuten metsiä ja peltoja.
Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista suunnittelujärjestelmää. VATien avulla taitetaan yhdyskuntien ja liikenteen päästöjä, turvataan luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön arvoja, sopeudutaan ilmastonmuutoksen seurauksiin sekä parannetaan elinkeinojen uudistumismahdollisuuksia.
Helsingin seudulla (johon Sipookin kuuluu) VATien erityistavoitteina on mm. ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista sekä edistää joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta.
Tässä yhteydessä on syytä olla sekoittamatta haja-asutusalueen ja kylän käsitteitä. VATien mukaan kylien kehitystä tulee tukea.
Tasapainoilu näiden haasteiden, tavoitteiden ja määräysten kanssa ei ole helppoa. Huutelujen sijaan toivoisinkin olemassa olevat reunaehdot huomioivaa yhteistä kehittämistahtoa valiokunnan työsaralla.
Valitettavasti perussuomalaisten luottamushenkilöiden Kanteen ja Koposen kertomusten pohjalta syntyy hyvin erikoinen kuva rakennus- ja ympäristövaliokunnan kokouksen (26.10.2021) kulusta. Varsin kummalliselta tuntuu, että he ylipäätään kertovat – omaa versiotaan – suljetun luottamuksellisen kokouksen kulusta julkisuuteen.
Kunnallisen päätöksenteon on oltava mahdollisimman avointa, mutta samalla on syytä muistaa, että kuntalaki asettaa vaatimuksia niin julkisuudelle ja kuin vaitiolovelvollisuudelle.
Uuden valiokunnan työskentelyn käynnistäminen tuntuu haasteellisemmalta kuin aiempina kausina, jolloin olen valiokunnassa istunut. Hyvä yhteistyö valmistelijoiden ja päättäjien kesken on avainasemassa, jotta valiokuntatyöskentely onnistuu. Aiemmat puheenjohtajat ovat tässä haastavassa tehtävässä suoriutuneet mielestäni hyvin. Jopa niin hyvin, että harvoista erimielisyyksistä on pystytty heittämään hyväntahtoista huumoria.
Näen, että kaavoituksella on paljon suurempi merkitys rakentamisen sallimisessa kuin valiokunnan yksittäisillä suunnittelutarveratkaisu- ja poikkeamisluvilla. Toivon myös, että tämän keskustelun positiivisena seurauksena Sipooseen saadaan lisäresursseja kaavoitukseen. Tarve nousi esiin vastikään myös valtuuston strategiaseminaarissa. Sipoo kasvaa kestävästi kaavoituksen kautta. Uskon, että tällöin myös kuntia valvova ELY-keskus – joka jokaisessa mutkassa painottaa suunnitelmallisuutta – on tyytyväinen.
Sini-Pilvi Saarnio (vihr.)
Rakennus- ja ympäristövaliokunnan jäsen